sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Filippiiniläisistä

Filippiiniläiset ovat yleisesti ottaen hyvin avuliasta ja ystävällistä kansaa. Toki poikkeuksia on niin kuin missä tahansa muussakin maassa. Filippiinot ovat auttamassa, vaikkei aina edes tarvitsisikaan tai asiasta ei olisi mitään käryä. Välillä ottanut päähän avun tyrkyttäminen, kun on tottunut minäitse-mentaliteettiin. Ja elä vaan erehdy kysymään filippiinolta oikeaa suuntaa. Siihen ei voi todellakaan luottaa. Mielummin neuvovat väärän suunnan kuin myöntävät etteivät tiedä. Kuinkakohan monta kertaa neuvoin tricyclen kuskeja google mapsin avulla oikeaan paikkaan. Luulisi, että sitä oman kylän huudit osaisi edes. Huomasin, että olen itse itseni paras gps:ssä.

Filippiineillä mennään naimisiin todella nuorina näin suomalaisen näkökulmasta katsottuna. 25 vuotiaana ollaan jo ”myöhässä aikataulusta”. Naimisiin meno otetaan tosissaan ja useimmat pysyvätkin liitossa loppuelämänsä, vaikka kihloihin ja naimisiin meno olisikin tapahtunut hyvin aikaisessa vaiheessa parisuhdetta. Useinmiten jo muutaman kuukauden jälkeen! Lapsimäärä vaihtelee, mutta tiukassa on Filippiineilläkin halu saada poika ja tyttö. Filippiineillä näkee myös jonkin verran transsukupuolisia ihmisiä (suhteessa enempi kuitenkin kuin monessa muussa Aasian maassa), mutta enimmäkseen he erottuvat massasta vasta viikonloppuriennoissa upeilla tanssitaidoillaan ja itsevarmalla tilanottamisellaan. Huge respect! Olin aika luukku auki paikallisessa discossa eräs perjantai, kun katsoin yhden tanssiliikkeitä! Siis w-a-u!!!

Byrokratia on Filippiineillä aivan ihmeellinen ilman mitään logiikkaa. En halua tietää, mitä kaikkea mahdollista lippusta ja lappusta sadasta eri virastosta vaaditaan, kun halutaan rakentaa talo tai perustaa oma firma, jos jo lauttalippujen eri osat joutuu jonottamaan viideltä eri lippuluukulta paikassa kuin paikassa! Yritin asiasta udella paikallisilta, miksi asia on näin, mutta totesivat vaan, että hallitus on kaikki nämä erilaiset feet määrännyt. Uskoako nyt. Toisaalta sitten, kun mennään esim. sukeltamaan, ollaan sukelluslupien tarkastamisen kanssa vähän niin ja näin. Se on enemmänkin muodon vuoksi suoritettava toimenpide kysyä kursseista ja luvista, kuin että joku niitä oikeasti tarkastaisi.

Kaikki backpackerit, joiden kanssa tuli Filippiinien hintatasosta juteltua, kertoivat yllättyneensä, kuinka kallis Filippiinit on suhteessa muihin Aasian maihin. Filippiinit on varmaan top 5 kalleimmassa, mitä tulee päiväkohtaisiin kuluihin, vaikkei Filippiinit nyt vielä kallis paikka olekaan. Kaikista kalleinta oli tuoreet vihannekset kaupassa sekä majoitus. Majoitus maksaa dormissa keskimäärin noin 9-10e yöltä halvimmillaan.
Kävin Tagbilaranissa kauppakeskuksessa enkä ollut uskoa silmiäni nähdessäni Prisman kokoisen hypermarketin laajoine valikoimineen! Ne muutamat ostarit, missä vierailin, olivat hyvin länsimaisia; löyty kirjakauppaa, food courtia, muutama vaatekauppa, apteekki, urheiluvälinekauppa ym. Mikä ostareissa vierailun teki erilaiseksi oli niiden turvajärjestelmä systeemi. Ovilla oli vähintään vartijat tarkistamassa keppien kanssa laukkuja ja joissakin oli jopa läpikäveltävät turvaportit niin kuin lentokentillä! Ja Filippiineilläkin RAKASTETAAN ilmastointia. Vähän liikaakin. Sisätiloissa saa vetää pipo silmillä ja pitkähihainen päällä, ettei jäädy oli kyseessä sitten ostari tai lautta.

Huomasin myös, että Filippiineillä oli siistimpää kuin Sri Lankalla ja Filippiineillä ainakin isoimmissa kaupungeissa ja kylissä on jonkinnäköinen kierrätyssysteemit olemassa ja ihmiset jopa kierrättävät! Se on sitten eri asia jatkolajitellaanko ja käsittelläänkö niitä roskia oikeasti ollenkaan vai viedäänkö ne lopulta samaan paikkaan ja / tai poltetaan. Yhtään kaatopaikan tapastakaan en meinaa nähnyt tai löytänyt, vaikka asiaa tutkin. Filippiineilläkin, ikävä kyllä, yleisin tapa hävittää roskat, on polttaminen, josta seuraa taas myrkyllisiä kaasuja, kun muovijätettä poltetaan liian alhaisessa lämpötilassa. Teiden varsilla oli varsin yleinen näky sellaiset pienet risukasan tapaiset kyhäelämät, jotka vain savusivat ja jotka pystyi haistamaan hyvinkin kaukaa. Samojen teiden varsilla, missä ihmiset asuvat, huristelevat autolla ja skoottereilla ohi ja jopa kuivattavat riisinsä ja chilinsä! Niin ja putket ovat aivan minimaalisen pienikokoiset läpi koko putkijärjestelmän ja vessassa käydessä ei ole mitään asiaa laittaa wc-paperia pyttyyn, jollei halua saada putkistoa välittömästi tukkoon.

Liikenteestä vielä lopuksi sen verran, että Filippiineillä mennessä kannattaa ehdottoman vakavasti harkita lentojen buukkamista etukäteen varsinkin suosituimmille saarille ja reiteille, jollei halua pulittaa jopa 200 euroa suuntaansa muutaman tunnin lennosta viikonkin varotusajalla. Mulla jäi sen vuoksi muutama saari näkemättä. Siellä on olemassa myös paljon lauttareittejä, mutta ne ovat usein hyyyyvin hitaita (jopa 24h) ja aikataulullisesti todella kehnoja, jos tarkotus on skipata pari saarta eikä vain liikkua seuraavalle saarelle. Parasta on suunnitella valmiiksi noin suurin piirtein reitti eikä mennä paikan päälle niin kuin mä tein ja sitten vasta päättää, minne menee. Varsinkin, jos aika ja kahiseva on rajallista. Skoottereita saa vuokrattua joka paikasta, kylästä ja vaikka paikallisten takapihalta! Onhan se yksi tienesti lisää. Skopon päivävuokrat liikkuvat 300-500 peson tuntumassa riippuen siitä, missä päin Filippiinejä huitelee. Pidemmäksi aikaa saa tietysti taas halvemmalla. Skootterit muuten kulkee parhaimmillaan 95km/h. Testasin meinaa. :D Kypärä on turisteilla pakollinen (ja kai paikallisillakin), vaikka sitä kukaan ei juuri noudatakaan. Löpö on halpaa eikä sitä saa kulumaan neljässä päivässä edes tankillista, jollei aja todella pitkiä matkoja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti